Kaija Koo - Tinakenkätyttö

Hei, ei ei, en sitä salaa,
näillä teillä loppuun palaa,
tinakenkäni on sulaa laavaa.

Hän katselee rauhattomana itään,
tuo tyttö hentoinen tinakengissään.
Kuuluuko sieltä suunnalta ketään,
joka voisi ottaa tytön reppuselkään?

Hän on piirtänyt viestin karttaan, siellä lukee
vie minut turvaan.

ehkä hänet on luotu lentämään,
ettei sulata tie hänen kenkiään

Hei, ei ei, en sitä salaa,
näillä teillä loppuun palaa,
tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua
et täältä muuten enää löydä mua
kun aurinko nousee on pakko liikkua

Hän muistaa kuinka koulussa naurettiin,
kun hän oli toisenlainen kuin kaikki muut.
Ja unissaan hän palaa pulpettiin,
ja tinasotilasarmeija tukkii toisten suut

et täällä voi olla sä paikoillaan,
muuten tinakenkäsi sulaa

Juokse sinne missä on viileää
siellä amor nuolella tähtää

Hei, ei ei, en sitä salaa,
näillä teillä loppuun palaa,
tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua
et täältä muuten enää löydä mua
kun aurinko nousee on pakko liikkua

tämä tie sut loppuun käyttää
sen pinta väreilee
kaikki kangastuksilta näyttää
ja ilma syttyy tuleen
pojan tinakenkäisen
mistä löytäisit'sä sen, tyttö tinakenkäinen

Hei, ei ei, en sitä salaa,
näillä teillä loppuun palaa,
tinakenkäni on sulaa laavaa.

Tule, tule siis ennen aamua
et täältä muuten enää löydä mua
kun aurinko nousee on pakko liikkua