Noumena - Roihu

Yö, reitti pimeä, vain yllä tähtivyö
Syliin sammalten kaadun
Niin, kerran vielä vaivun haaveisiin
Kunnes muistoihini maadun

Olin kaukokaivannut,tietä raivannut, kauan etsinyt
Siks’ periksi en antanut tai vähään tyytynyt
Sinä virvatulissa, haavekuvissa, valveunena
Kutsuit mua luoksesi yön morsiamena

Jään vierellesi aamunkoittoon lepäämään
Tämä unta on, luulen
Saan lumoutua katseestasi uudestaan
Soi sanas’ kuiskeena tuulen

Olet vastapainona, vastavoimana, vastarannalla,
Jos jääräpäänä väärään suuntaan tahdon kulkea
Sinä intomielenä, kehonkielenä, intohimossa
Elonuskon auringon saat roihuun minussa

Huhtikuun huumaan antaudun
Painuu unholaan hyinen, raskas talven maa
Huhtikuun huumaan antaudun
Luotan huomiseen, kun minut nostat kirkkauteen

Huhtikuun huumaan antaudun
Painuu unholaan hyinen, raskas talven maa
Huhtikuun huumaan antaudun
Luotan huomiseen, kun minut nostat kirkkauteen