Caiania - Sulkien värit

Tätä on nähty jo liian kauan mua masentaa
En halua aikaani enempää turhaan kuluttaa

Lopetan kahdeksasta neljään -elämän ja lähden kauas pois
Haluan tehdä jotain muuta, mikä ei minusta turhaa ois

Kuitenkin epäilys minut nyt melkein valtaansa saa
Ja kun mietin miten tässä käy niin alkaa pelottaa

Huomenna taas on mentävä sinne missä sieluni repeää
Enkä tätä tuskaa kestä enää yhtään enempää

Suruisia murusia varisti mulle maailma?
Valkoisia toiset mustia ovat linnut taivaalla.
Kumpi mä oon nokinko vaan mitä mulle annetaan
Vai kaivanko mullan aivan läpikotaisin?

Mistä johtuu että aika ajoin tunnen näin?
Heittääkö jokin minun ajatukset vain nurinpäin?

Mitä se on kun tuntee että on jotain suurempaa?
Halua luoda jotain mitä ei vielä olekaan?

Suruisia murusia varistiko mulle maailma?
Valkoisia ja toiset mustia ovat linnut taivaalla.
Kumpi mä oon nokinko vaan mitä mulle annetaan
Vai kaivanko mullan aivan läpikotaisin?

Kuka muu sen vastauksen antaa voi?
Kuin minä itse, vaikka tuskissani vaikeroin.
Rakkaus uuden luomiseen ajaa eteen päin
Sen uskon etten kuole ajatukset nurinpäin!

Suruisia murusia varisti mulle maailma!
Valkoisia, toiset mustia ovat linnut taivaalla
En kumpikaan oo nokin vaan mitä minä ansaitsen
Väritän sulkani värillä, jonka itse valitsen!